Työsuhde-edut
Kunnallinen työsuhde tarjoaa useita etuja, jotka vahvistavat työntekijän asemaa. Ne eivät noususuhdanteen aikana ja terveydenhuollon murroksessa ole olleet kovin näkyvästi esillä. Toisaalta lama-aika ja viimeistään eläkeikä muistuttavat kuntatyönantajan vahvuuksista.
Kunnallisen työsuhteen etuja ovat esimerkiksi:
Kuva: Oriveden terveyskeskus
- Työsuhdeturva
- Lomaedut
- Sairauslomaturva
- Äitiysloma ja perhevapaat
- Koulutus
- Erikoistuminen
- Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa
- Työmatkat
- Tyhy
- Työterveys
- Työsuojelu
- Työpaikkademokratia
- Kunnallinen yhteistyö
- Asuminen
Työsuhdeturva
Työsuhdeturva on kuntatyönantajan puolella
vahva. Työntekijän irtisanominen on perustelluista syistä mahdollista, mutta tapahtuu erittäin harvoin. Kuntien yhdistyessä ja muuttaessa nimeään on työntekijöiden asema turvattu.
Lomaedut
Vuosilomaa työntekijälle kertyy työsuhteen kestosta riippuen 2, 2,5 tai 3pv/kk. Loman kesto vaihtelee näin 24:stä 36:een arkipäivään. Lauantaita ja sunnuntaita ei lasketa lomapäiviin.
Loma voi sijoittua työntekijän toiveen mukaan mihin tahansa vuodenaikaan kuitenkin niin, että siitä vähintään 3 viikkoa on kesälomakaudella.
Sairauslomaturva
Kuntatyönantajan palveluksessa sairausloma on palkallista riippumatta siitä, onko kyseessä lyhyt loma, johon riittää oma ilmoitus tai pidempi sairausloma. Vasta yli 60 vrk kestänyt sairausloma pienentää palkkaa.
Äitiysloma ja perhevapaat
Raskaus ei saa koskaan olla peruste, jolla työntekijää kohdellaan eriarvoisesti. Äitiysloman ajalta työnantaja maksaa normaalin palkan 72 vrk ajan, jonka jälkeen maksatus siirtyy Kelalle.
Isyysloman ajalle työnantaja myöntää palkatonta vapaata ja lomakorvaus tulee Kelalta.
Vanhempainloman jälkeen työnantaja voi hakemuksesta myöntää hoitovapaata hakijalle siihen asti, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaakausien määrää ei ole rajoitettu.
Vapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata entiseen virkaansa työsuhteen katkeamatta.
Koulutus
Asetus velvoittaa työnantajan yhdessä työntekijän kanssa vastaamaan täydennyskoulutuksesta. Tavoitteena on että täydennyskoulutusta on työn vaativuuteen nähden riittävästi. Terveyskeskuksissa on myös talon sisäistä toimipaikkakoulutusta vähintään 2 tuntia viikossa. Lue lisää terveyskeskusten koulutustoiminnasta »
Erikoistuminen
Yleensä työnantaja tukee terveyskeskuslääkäreiden erikoistumista niille aloille, jotka terveyskeskuksessa ovat edustettuina kuten yleislääketiede, työterveyshuolto tai geriatria. Tuki on esimerkiksi erimittaisia virkavapauksia ja tukea kurssimuotoiseen koulutukseen. Lue lisää erikoistumiskoulutuksesta terveyskeskuksissa »
Yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa
Terveyskeskukset tekevät jatkuvaa yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa sopien hoitojärjestelyistä ja alueellisista kehittämistoimista. Organisaatioiden ammattilaiset tapaavat toisiaan, osallistuvat yhteistyöryhmiin ja yhteisiin koulutuksiin.
Työmatkat
Työmatkat on työntekijän itsensä maksettavia. Työmatkat saa verotuksessa vähentää vähintään julkisen työmatkaliikenteen kustannuksia vastaavalta osalta. Jos työaika on epäsäännöllinen tai työpaikkaan ei pääse bussilla, hyväksyy verottaja yleensä myös oman auton käytön.
Työpaikalta toiseen työpisteeseen kohdistuvat matkat maksaa työnantaja. Työsopimuksessa sovitaan, mikä on työpiste, josta eteenpäin henkilö kulkee työnantajan ajalla ja kustannuksella.
Tyhy
Tyhy on lyhennys sanoista työhyvinvointi. Kunnallinen työnantaja on viime vuosina kiinnittänyt yhä enemmän huomiota työntekijöiden työssä jaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Kutakin työntekijää kohden on varattu sovittu summa, joka käytetään pelkästään tähän tarkoitukseen.
Työhyvinvointia voi olla esimerkiksi mahdollisuus käyttää kunnan liikuntapalveluja tai työyksikön yhdessä sopima tapahtuma. Mahdollisuuksia on monia. Paras tulos syntyy silloin, kun työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan tyhyn sisältöön.
Työterveydenhuolto
Työterveyshuolto on työntekijöiden etuoikeus. Kunnalliseen työterveyteen kuuluu sekä ennalta ehkäisevä terveydenhuolto että sairauksien hoito. Usein työterveydenhuollon tilat sijaitsevat terveyskeskuksessa, jolloin asiointi siellä on vaivatonta.
Työsuojelu
Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa ja terveyskeskukset ovat mukana kuntien työsuojeluorganisaatiossa. Työsuojelun tavoitteena on ehkäistä ennalta työhön kohdistuvia vaaroja ja uhkia. Työsuojelun kautta on mahdollista saada korjauksia työolosuhteisiin kuten sisäilmaan, valaistukseen, työn turvallisuuteen jne. Työsuojelu kartoittaa työn vaaratilanteita ja ns läheltä piti tapauksia. Kunnallinen työsuojelu on työntekijän tukena.
Työpaikkademokratian rakenteet
Demokratia ei työpaikoilla toteudu ilman asiaankuuluvia rakenteita. Kunnallisilla työpaikoilla toimii luottamusmiesorganisaatio, jossa lääkäriliiton kouluttama luottamusmies on lääkäreiden tukena.
Työpaikkademokratia säännöstö huolehtii siitä, että työnantaja ei voi yksipuolisesti tehdä ratkaisuja, jotka vaikuttavat työntekijän palkkaukseen tai heikentävät työntekijän asemaan. Omassa työyhteisössä oleva Akavan tai Lääkäriliiton luottamusmies on lähellä, jos työntekijä tuntee tarvitsevansa apua tai tukea.
Kuntayhteistyö
Terveyskeskus on osa kunnallista organisaatiota ja toimii peruskunnassa. Terveyskeskuslääkärin työ on toimimista yhdessä peruskunnan kanssa samassa verkostossa, jossa ovat mm. sosiaalityöntekijät, koulutoimi ja kunnan hallinto. Tämä yhteistyö haastaa lääkäreitä, mutta samalla se antaa työlle oman lisämausteensa.
Asuminen
Kunta omistaa usealla paikkakunnalla vuokra-asuntoja, joita se vuokraa. Vaikka kunnallisia asuntoja ei sattuisi olemaan vapaana, toimii kunta verkostona, jossa on tiedossa käytössä olevat asunnot. Terveyskeskus yhdessä peruskunnan kanssa auttaa sopivan asunnon löytämisessä.